Treeniä, treeniä, treeniä

Roosa ottaa rennommin..

Olli tykittämässä sivupotkua

No niin, viimeiset viisi päivää olemme päässeet treenaamaan virallisella, vain taekwondolle tarkoitetulla harjoitusalueella. Tilaa on ollut reilunlaisesti, sellaiset 1200 neliömetriä taekwondomattoa. Emme ole kuitenkaan välttyneet logistiikkaongelmilta... Tässä eräänä päivänä kiinalaisille tuli nimittäin pieni tenkkapoo, kun kolme suomalaista halusi päästä treenaamaan typötyhjään halliin. ”Milles matolle nämä oikein mahtuvat?” miettivät he tosissaan. Pikainen soitto ylemmän johtoportaan edustajalle, ja saimme siirron matolle numero 6. Minä kun olisin niiiin halunnut matolle numero 2.

  Omat treenini ovat kulkeneet sinikäyrän tavoin – samoin Roosan ruoat. Samalla kun olen välillä vedellyt huippuesityksiä ja välillä taas vain mokaillut, Roosa on makoillut toipilaana maton reunalla. Onneksi pieni huumori on keventänyt näitä omituislaatuisia päiviämme. Ensimmäisenä päivänä kontrolli karkasi vasemmasta polvestani, ja pienen muljahduksen johdosta levittelin siihen vähän Yoko Yokoa.  Muljahdus ei enää tuntunut missään, mutta se polte! Siihen loppui treeni sen päivän osalta. Ha-ha-ha... Toisen kerran halpaa huumoria revittiin Heikin antamasta väärästä komennosta. Hirveä hepuli sai minusta yliotteen. Rauhoittumiseen meni tovi. Toivottavasti Kiinan koutsi, entinen maailmanmestari nimeltä Kim Bo Hyeon, ei huomannut. Heh-heh...

  Nyt on välipäivä vietetty, ja keskittyminen alkaa suuntautua yksinomaan kisoja kohti. Videopsyykkausta ja herkistelyä, siinä on viimeisten päivien ohjelma! Onneksi Roosakin on nyt tervehtynyt. Yoko Yoko pysyköön repussa, ja Heikki puolestaan skarppina komentojensa suhteen, niin kylä lähtee!

-Olli